Monella liikkujalla ja urheilijalla on nykyisin käytössään jonkinlainen sykettä ja energiankulutusta mittaava urheilu/aktiivisuuskello. Kyseiset mittarit ovat parhaimmillaan hyviä työkaluja, mutta niitä tulee kuitenkin osata lukea oikein.
Mihin arvio perustuu?
Sykemittareiden energiankulutuksen arvio perustuu siihen, että syke nousee suhteellisen hyvin käsi kädessä hapenkulutuksen kanssa ja hapenkulutus energiankulutuksen kanssa. Kuitenkin hyvin matalatehoisessa liikunnassa syke usein nousee enemmän suhteessa hapenkulutukseen, joka tyypillisesti yliarvioi kulutusta. Hyvin korkeatehoisessa liikunnassa hapenkulutus usein nousee enemmän suhteessa sykkeeseen, joka tyypillisesti aliarvioi kulutusta. Heitot voivat siis hyvinkin olla useampia satoja kaloreita.
Sekä asiakastyössä, että omissa treeneissäni saatan hyödyntää sykemittaria arvioimaan liikunnan aikaista energiankulutusta. Kokonaiskulutuksen arviointiin käytän kuitenkin mieluummin muita työkaluja, sillä sykekellojen heitot saattavat perus arkitoimien arvioinnissa olla melko runsaita suuntaan tai toiseen.
Energiansaannin arvioiminen
Käytännössä energiankulutuksen arvioiminen ei ole kovin simppeliä, sillä siihen voi vaikuttaa useammat tekijät. On kuitenkin olemassa työkaluja, joiden avulla arvioinnissa pääsee hyvin liikkeelle. Monen kohdalla riittävän hyvän arvion energia tarpeesta voi saada suuntaa antavan arvion mm. Sydän.fi sivulta.
Urheilijoiden ja muiden runsaasti liikkuvien kohdalla suosin arviointiin energiansaatavuutta, jolla tarkoitetaan sitä kuinka paljon elimistölle jää energiaa käytettäväksi liikunnan jälkeen rasvatonta painokiloa kohden.
Esimerkiksi, jos kyseessä olisi 75 kiloinen urheilija, jonka rasvaprosentti olisi 15% (rasvaton massa 63,75 kg). Kyseinen urheilija tähtää 40/kcal/kg energiansaatavuuteen, eli hänen tulee syödä 63,75x40= 2550kcal vuorokaudessa + liikunnan aiheuttama energiankulutus.
Kyseisessä tilanteessa voitaisiin esimerkiksi käyttää urheilukelloa apuna arvioidessa liikunnan aikaista energiankulutusta.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että täysin tarkasti energiankulutusta ei voida, eikä tarvitse arkikäytössä mitata. Syömisen kuuluu pääosin olla sopivan rentoa jatkuvan kaloreiden laskemista sijaan. Jos kyseisiä mittareita käyttää, kannattaa niitä käyttää vain suuntaa-antavina apuvälineinä ravitsemuksen suunnittelussa. Usein sopiva energian määrä löytyy kokeilemalla ja opettelemalla kuuntelemaan kehon viestejä.
Lähteet
Germini ym. Accuary and Acceptability of Wrist-Wearable Activity-Tracking Devices. Systematic Review of the Literature 2022
O`Driscoll R. How well do activity monitors estimate energy expenditure? A systematic review and meta-analys of the validity of current technologies 2020
Comments